Skip to content Skip to sidebar Skip to footer

Dalabarak, ita iha mehi atu hetan família ida-ne’ebé moris
nakonu ho domin. Nu’udar umanu, ita mós la sees husi Maromak
nia planu, tanba ne’e fó agradese nafatin maski dalaruma buat
balun sente todan.

Señora Elisabet da Costa, nu’udar inan forte ne’ebé nunka sente kolen
hodi fó suporta ba nia oan sira, ba iha atividade ne’ebé sira gosta.
Maski nia oan dahuluk no datoluk iha kondisaun ho defisiénsia, la
halakon señora Elisabet nia domin hodi tau matan ba nia oan sira.
Nia mós hetan apoiu husi nia kaben iha situasaun saida de’it.

Señora Elisabeth hateten, “Ha’u kontente bele hetan suporta no motivasaun
husi ha’u-nia kaben, tanba nia tulun ha’u hodi kompleta nesesidade
ekonomia loroloron nian. Nia mós fahe tempu ba nia oan sira iha ativadade
desportu no dalaruma akompaña sira iha prosesu aprendizajen.
Asaun simples ne’e, haforsa ha’u nafatin hodi mantein ha’u-nia papél
nu’udar inan di’ak ida ba ha’u-nia oan sira.”

Hanesan inan-aman, sempre fó suporta ba oan sira iha atividade oioin
hanesan edukasaun, desportu no seluk tan. Maski sira-nia oan iha
limitasaun fíziku, maibé sira fiar katak liuhosi domin, pasiénsia no
motivasaun maka, nia oan sira bele hetan susesu iha futuru.

Mensajen:
Husu ba alin ka maluk sira ne’ebé ho kondisaun defisiénsia, labele ta’uk!
Maski liman ka ain iha limitasaun atu kaer no halai, matan, tilun ka ibun
iha limitasaun atu haree, rona no ko’alia, importante labele lakon espiritu
hodi la’o nafatin bá oin. Maski monu, labele ta’uk atu hamriik no koko
nafatin. Tanba susesu sei mosu bainhira, ita aprende no buka hatene buat
foun iha ita-nia moris.
Atividade ne’e hala’o ho Señora Elisabeth ho nia família no Kristiano nia belun sira.
Mai ita aprende atu la lakon esperansa hanesan ita-nia belun Kristiano
Rifael Pinto, hodi la’o nafatin ba oin ho hamnasa.

Belun sira, liuhusi istória inspirasaun ida-ne’e, imi mós bele fahe imi-nia istória inspirasaun ho Revista Lafaek liuhosi: Facebook @RevistaLafaek